Mitä kuuluu koulujen lakkautus -keskusteluun?

Koulukeskustelu jatkuu kiivaana. On hienoa nähdä, kuinka paljon aktiivista kansalaistoimintaa Tuomelan ja Hevoshaan alueilla on syntynyt. Se mahdollistaa aidon keskustelun kouluverkon uudistuksista, eikä päätöksiä voida niin helposti viedä läpi ajattelematta myös toista näkökulmaa. Toivonkin, että asiasta päättävät tutustuvat kunnolla myös niihin näkökohtiin, joita koulujen lakkauttamista vastustavat ovat tuoneet viime viikkoina esiin.

Useiden sähköpostikeskustelujen ja tapaamisten perusteella tässä kootusti mielestäni tärkeimpiä vasta-argumentteja, jotka puhuvat koulujen lakkauttamista vastaan:

- Vantaa kasvaa huimaa vauhtia ja kasvua on vaikea ennustaa. On iso riski lakkauttaa suht hyväkuntoisia kouluja. Saattaa olla, että oppilasmäärien kasvun vuoksi pian on rakennettava uusia kouluja, mikä tulee paljon kalliimmaksi kuin vanhojen ylläpito.

- Molemmat koulut ovat tärkeitä yhteisöllisyyden kulmakiviä alueillaan. Yhteisöllisyyden kokemus on tärkeä hyvinvointia lisäävä tekijä ja kaupungille edullista syrjäytymisen ehkäisyä.

- Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet kaventuvat oleellisesti, kun alueilta poistuu kymmenien viikkotuntien edestä lähiliikuntatilaa koulujen salien poistuessa iltakäytöstä.

- Lakkautettavista kouluista siirtyvien koulutiet uusille kouluille eivät ole turvallisia ja katujen parannukset maksaisivat mahdollisesti enemmän kuin mikä on koulujen lakkauttamisesta koituva säästö.

- Tuomelan koulu on suojeltu ja tontilla on erityinen historiallinen arvo nimenomaan koulutonttina

- Hevoshaan koulun lakkauttaminen lisäisi segregaatiota Hakunilan alueella. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuus kasvaisi Hakunilanrinteen koulussa merkittävästi, kuten luultavasti myös erityistä tukea tarvitsevien osuus. Ahtaissa tiloissa on vaikea tarjota erityisopetusta sitä tarvitseville ja oppilashuolto joutuisi kovaan paikkaan.

- Hevoshaan koulussa on onnistuttu luomaan toimiva yhteisö, jossa otetaan hyvin huomioon koulun monista erilaisista taustoista tulevat oppilaat. On iso sääli purkaa hyvää kouluyhteisöä varsinkin alueella, jossa sellaisen rakentaminen ei ole ihan helppoa.

- Hevoshaan koulussa ei tarvita kunnostusta vielä viiteen – kymmeneen vuoteen. Koulu ei esiinny lainkaan korjauslistoilla toisin kuin monet muut vantaalaiset koulut.
Tuomelassakin riittää laajennuksen sijaan välttämätön peruskorjaus.

- Hevoshaan alueella olisi mahdollista luoda yhtenäiskoulu esiluokasta ylioppilaaksi, jos Hevoshaka ja Sotunki yhdistettäisiin hallinnollisesti. Koulu voisi ottaa painopisteeksi liikunnan, koska alue on niin täydellisesti sijoittunut uimahallin ja liikuntakenttien viereen.

On hyvä myös huomata, että samalla kun päätetään koulujen lakkauttamisista, päätetään myös laajemmin kouluverkon tiivistämisestä ja tehostamisesta. Se tarkoittaa tilojen ahtautta kaikkialla Vantaalla. Olisi hyvä samalla keskustella mm. siitä, kuinka TURPO-toimenpideohjemaa on mahdollista toteuttaa aiempaa ahtaamissa tiloissa. Eli miten käyvät yksiin erityisoppilaiden siirrot lähikouluihin ja samaan aikaan tapahtuva lähikoulujen tilojen voimakas tiivistäminen.

Opetuslautakunta piti kokoustaan maanantai-iltana ja ohjelmassa piti olla lähetekeskustelu koulujen lakkauttamisiin liittyen. Jostain syystä kysymyksiä rajoitettiin tiukasti, eikä keskustelua päästetty syntymään. En lähde puimaan asiaa tässä sen enempää, mutta se tuntui kummalliselta ja väärältä, tilaisuus oli demokratian irvikuva suorastaan.

Tänään valtuustolle tarjoutuu tilaisuus kysyä asiasta ja oletan, että siellä keskustelu tulee olemaan vilkasta. Valtuustoa ei yleensä ole rajoitettu samalla tavoin kuin opetuslautakuntaa. Odotan mielenkiintoista keskustelua.

Miten löytää vaihtoehto koulujen lakkautuksille?

Koulujen lakkauttamiskeskustelu on mielenkiintoinen keissi monessakin mielessä. Aiemmassa kirjoituksessani pohdin päätösten taustalla olevia arvoja ja päättäjän näkökulmaa. Toinen kiinnostava puoli on se, kuinka tähän on tultu – tai laajemmin – kuinka yleensä päätöksenteko etenee ja miten voidaan lähteä ajamaan vaihtoehtoisia ehdotuksia.  Kouluillehan on asetettu viiden miljoonan säästövaade seuraaville kolmelle vuodelle. Miten tämä on edennyt ja etenee, ja mikä voisi olla vaihtoehto?

1) Säästöjen mittakaava päätetään yhtäällä…

Opetuslautakunta ei ole (eikä sen puoleen sivistysvirastokaan) vastuussa siitä, että perusopetuksen säästövaatimukseksi on asetettu 5 miljoonaa. Säästötavoitteet on asetettu valtuustotasolla. Tarkemmin sanottuna surullisen kuuluisassa Vantaan talous- ja velkaohjelmassa. Kertauksen vuoksi kerron, että Vihreät vastustivat viime vuonna valtuustossa päätetyn talous- ja velkaohjelman linjauksia opetus- ja sos-ter -sektoreilta tehtävistä lyhytnäköisistä leikkauksista ja ehdottivat veron korotusta, jotta pahimmat leikkaukset voitaisiin perua. Hävisimme taistelun, sillä kok+dem -akseli on niin vahva että pystyy kahdestaan ajamaan asiat läpi sivuilleen vilkuilematta. Tämä taistelu siitä, mistä voi ja kannattaa säästää, on koulujen lakkauttamisenkin taustalla. Todellinen taistelu käytiin siis jo viime vuonna. Sitä ei ehkä tavallinen kansalainen tule ajatelleeksi, kun asiat konkretisoituvat vasta sitten, kun säästölinjauksia aletaan oikeasti toteuttaa konkreettisella tasolla.

2. …säästöjen sisällöistä väännetään toisaalla

Vaikka olisi vastustanut leikkauksia ja äänestänyt niitä vastaan valtuustossa, joutuu opetuslautakunnan jäsenenä päättämään lopullisia kohteita, mistä leikataan. Valtuusto päättää rahasta ja sen vähentämisestä, lautakunnassa olijoiden tehtäväksi jää säästökohteiden etsiminen ja vastalauseryöppyjen vastaanotto. Helppoja säästövaihtoehtoja ei ole. Me lautakunnassa olevat tiedämme, että oppilasmäärät Vantaalla kasvavat jatkuvasti. Jotta opetuksen resurssit per oppilas säilyisivät ennallaan, olisi myös opetustoimen käytössä olevan rahan kasvettava. Sen sijaan siitä pyritään tekemään isoja säästöjä. Tämä yhtälö ei kerta kaikkiaan ole hyvä.

Mitä itse päättäisit jos sinulle annettaisiin vaihtoehdoksi A) kahden koulun lakkautus B) 100 opettajan ja 100 avustajan vähennys ? Ikävä kyllä vaihtoehtoa C) ei ole ilmaantunut. Viiden miljoonan säästövaade on niin suuri, että vaihtoehtoja ei ole montaa.

Koulujen lakkautuksia vastustavien ongelma on se, että vaikka heillä on erinomaisia perusteita vastustaa suunnitelmia, heidän vastassaan on vielä kaameampi vaihtoehto: koko Vantaan opetuksen laadun dramaattinen huonontuminen, luokkakokojen kasvu ja miljoonien valtionapujen menettäminen. (Valtionavut menetetään, jos opettajia vähennetään, mikä johtaa vielä suurempiin opettajien vähennyksiin.)

Todellinen ongelma on liian suuri leikkausvaatimus opetussektorille Vantaan talous- ja velkaohjelmassa.

3. Jos säästöpäätöksiä ei kokonaan peruta, joku aina kärsii

Vantaan sivistys- ja sos-ter -toimialojen palvelutaso ja hallinto on säästetty jo niin äärimmilleen, että mitään isoja ylimääräisiä kohteita ei sieltä enää ole löydettävissä. Siksi jos säästötavoitteet säilyvät nykyisessä suuruusluokassa, joku taho tulee joka tapauksessa kärsimään. Jos se ei ole Tuomelan tai Hevoshaan oppilaat, eikä opettajien tai avustajien määrä, se on sitten ehkä lastensuojelun palvelutaso, omaishoitajat tai joku muu äänetön ryhmä. Voi käydä niin, että äänekäs vastustus johtaa yhden säästöehdotuksen perumiseen ja toisen etsimiseen. Ja se toinen on ehkä kohdistuu sellaiseen ihmisryhmään, jolla ei ole voimia vastustaa.

Siksi edelleen vastaus kuuluu: leikkausten mittaluokka on liian suuri opetus- ja sos ter -toimialoille ja muutoksen tulisi näkyä laajemmalla tasolla, sitä ei tulisi sysiä yhdestä huonosta kohteesta toiseen. Kannustan koulujen lakkauttamisen vastustajia vaikuttamaan valtuustotasolla niihin päättäjiin, jotka kannattavat nykyisen tasoista leikkauslinjaa ja vastustavat sille esitettyjä vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja nimittäin on olemassa – sellainen on ainakin kuntaveron nostaminen 0,5 prosenttiyksilöllä, mikä lisäisi Vantaan tuloja noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä miljoona per vuosi opetussektorille ja suurin osa perusopetuksen säästöistä voidaan perua.

Mitkä ovat hyviä perusteita säästää koulut lakkautukselta?

Opetuslautakunnan jäsenenä olen saanut melko paljon postia, jossa on vastutettu koulujen lakkauttamisia erilaisin perustein. Vaikka teema aiheuttaa paljon tunteita lähialueiden vanhempien keskuudessa, ovat viestit olleet hyvin asiallisia ja perusteltuja. Ymmärrän kaikki perusteet yksilön ja perheen näkökulmasta, mutta päättäjän näkökulma on erilainen, koska on huomioitava koko Vantaa kokonaisuutena ja on pyrittävä olemaan tasapuolinen. Tietysti myös omat arvoni vaikuttavat siihen, mitä asioita pidän tärkeinä.

Tässä listaus erilaisista perusteista, joita koulujen lakkauttamiskeskustelussa on tuotu esiin sekä arvioni niiden merkityksestä omasta (päättäjän) näkökulmastani. Lista ei ole täydellinen ja pureutuu nyt vain niihin perusteisiin, miksi lakkautuksia ollaan vantaalaisten asukkaiden puolelta vastustettu:

1. Koulun lakkauttaminen laskee tonttini arvoa.

Tämä peruste ei saa minua puolelleen. Jos kaupungin luottamushenkilöt pohtisivat jokaista päätöstä tehdessään, laskeeko jonkun tontin arvo, ei mitään päätöksiä voitaisi tehdä. Emme voisi pystyttää yhtäkään vammaisille suunnattua palveluasuntoa, purkaa vähälle käytölle jäänyttä julkista tilaa tai puuttua katuverkostoon.

2. Lapseni koulumatka pitenee

Päättäjän kannalta oleellista ei ole se, piteneekö koulumatka, vaan tuleeko siitä selkeästi keskimääräistä koulumatkaa pidempi. Mitä jos muiden vantaalaisten lasten koulumatka olisi keskimäärin 1,5km ja tämän lapsen olisi tähän asti ollut 400m, mutta lakkautuksen jälkeen 1,6km. On selvää, että se sapettaa lapsen vanhempaa, mutta koulua ei voi sen takia säilyttää, että nimenomaan tämä lapsi saisi lyhyemmän koulumatkan kuin muut vantaalaiset lapset. Jos taas koulumatkasta tulee selkeästi pidempi kuin yleensä vantaalaisten lasten koulumatka, on peruste otettava huomioon.

3. Lapseni uudesta koulusta tulee oppilassiirtojen jälkeen ahdas

Tähän pätee sama kuin edelliseen. Koska Vantaalla ollaan lähdetty linjalle, jossa säästetään seinistä, ei opetuksesta, se tarkoittaa tilojen käytön tehostamista. Tämä koskee koko Vantaata. Meidän alueellamme oleva isohko alakoulu on tiivein alakoulu Vantaalla (vähiten neliöitä per oppilas). Olen kuullut koulun henkilökunnalta, että se vaatii erilaisia järjestelyjä, mutta ei vaikuta juurikaan oppilaiden kouluviihtyvyyteen eikä hankaloita pahasti opettajien työtä. Tiedän, että tuo koulu on opettajien keskuudessa ihan suosittu, sieltä ei ole tunkua poispäin. Muut asiat vaikuttavat viihtyvyyteen enemmän kuin tilojen suuruus.

Niinpä koska tämä periaate koskee koko Vantaata, ei se varsinaisesti voi olla syy sille, että koulua ei voisi lakkauttaa – JOS tulevat oppilaiden siirrot eivät tee alueen kouluista sen ahtaampia kuin muut Vantaan koulut ovat.

4. Alueelle pitkään rakennettu yhteisöllisyys kuolee

Tämä on yksi niistä argumenteista, jotka saavat minut puolustamaan kouluja ja niille jatkoa. Jos koulu on alueen yhteishengen kannalta merkittävässä roolissa ja koulun henkilökuntakin on saatu mukaan kylämäisen yhteisön rakentamiseen, on tällaisen yhteisön purkaminen murheellista. Yhteisö ja siihen kuuluminen on yksi tärkeimpiä asioita, jotka tuovat meille kaikille hyvinvointia eikä yhteisöjen rakentaminen tapahdu helposti nappia painamalla.

5. Kouluun kehittynyt erityisosaaminen menetetään

Kouluyhteisöjen toimivuus ja koulussa kehitetyt pedagogiset menetelmät tulisi olla nykyistä tärkeämmässä roolissa, kun mietitään sitä, miksi joku koulu tulisi säilyttää tai lakkauttaa. Jotkut koulut pystyvät toteuttamaan paremmin tehtäväänsä lasten kasvatuksessa ja oppimisessa kuin toiset.  Taas on kyse asiasta, johon ei ole tarkkaa reseptiä tai viisasten kiveä. Jos siinä kuitenkin on onnistuttu, ei hyvää kannata purkaa. Ikävä kyllä tällaisiin seikkoihin ei ole kehitetty mittareita ja siksi niitä ei oteta huomioon, kun lakkautuksia suunnitellaan.

6. Oppilasmäärän kasvu edellyttää pidemmän päälle paljon nykyistä enemmän koulutilaa

Keskustelussa koulujen lakkauttamisista on puhuttu paljon oppilasennusteista. Sekä Länsi-Vantaalle että Hakunilaan rakennetaan paljon uusia asuntoja ja monet lakkautuksia vastustavat ovat sitä mieltä, että oppilasennusteissa ei ole tätä huomioitu. Tämä on asia, johon on vaikea ottaa kantaa, kun ei ole ennusteiden tekemisen asiantuntija. On kuitenkin selvää, että samalla kun uusilta alueilta tulee lisää lapsia, toisilta alueilta lapset kasvavat ja muuttavat pois. Ei siis voi vain tuijottaa uusia alueita ja ajatella, että nykyiset oppilaat pysyvät ikuisesti koulussa ja uudet tulevat lisäksi siihen päälle.

Jos kuitenkin uutta rakennetaan niin paljon, että koulutiloja tullaan kymmenen vuoden päästä tarvitsemaan paljon nykyistä enemmän, on tämä peruste oikeasti relevantti. Ei ole järkeä lakkauttaa kouluja, joissa ei ole mitään perustavanlaatuisia ongelmia, jos tilaa tullaan tarvitsemaan taas melko pian lisää.