Miten löytää vaihtoehto koulujen lakkautuksille?

Koulujen lakkauttamiskeskustelu on mielenkiintoinen keissi monessakin mielessä. Aiemmassa kirjoituksessani pohdin päätösten taustalla olevia arvoja ja päättäjän näkökulmaa. Toinen kiinnostava puoli on se, kuinka tähän on tultu – tai laajemmin – kuinka yleensä päätöksenteko etenee ja miten voidaan lähteä ajamaan vaihtoehtoisia ehdotuksia.  Kouluillehan on asetettu viiden miljoonan säästövaade seuraaville kolmelle vuodelle. Miten tämä on edennyt ja etenee, ja mikä voisi olla vaihtoehto?

1) Säästöjen mittakaava päätetään yhtäällä…

Opetuslautakunta ei ole (eikä sen puoleen sivistysvirastokaan) vastuussa siitä, että perusopetuksen säästövaatimukseksi on asetettu 5 miljoonaa. Säästötavoitteet on asetettu valtuustotasolla. Tarkemmin sanottuna surullisen kuuluisassa Vantaan talous- ja velkaohjelmassa. Kertauksen vuoksi kerron, että Vihreät vastustivat viime vuonna valtuustossa päätetyn talous- ja velkaohjelman linjauksia opetus- ja sos-ter -sektoreilta tehtävistä lyhytnäköisistä leikkauksista ja ehdottivat veron korotusta, jotta pahimmat leikkaukset voitaisiin perua. Hävisimme taistelun, sillä kok+dem -akseli on niin vahva että pystyy kahdestaan ajamaan asiat läpi sivuilleen vilkuilematta. Tämä taistelu siitä, mistä voi ja kannattaa säästää, on koulujen lakkauttamisenkin taustalla. Todellinen taistelu käytiin siis jo viime vuonna. Sitä ei ehkä tavallinen kansalainen tule ajatelleeksi, kun asiat konkretisoituvat vasta sitten, kun säästölinjauksia aletaan oikeasti toteuttaa konkreettisella tasolla.

2. …säästöjen sisällöistä väännetään toisaalla

Vaikka olisi vastustanut leikkauksia ja äänestänyt niitä vastaan valtuustossa, joutuu opetuslautakunnan jäsenenä päättämään lopullisia kohteita, mistä leikataan. Valtuusto päättää rahasta ja sen vähentämisestä, lautakunnassa olijoiden tehtäväksi jää säästökohteiden etsiminen ja vastalauseryöppyjen vastaanotto. Helppoja säästövaihtoehtoja ei ole. Me lautakunnassa olevat tiedämme, että oppilasmäärät Vantaalla kasvavat jatkuvasti. Jotta opetuksen resurssit per oppilas säilyisivät ennallaan, olisi myös opetustoimen käytössä olevan rahan kasvettava. Sen sijaan siitä pyritään tekemään isoja säästöjä. Tämä yhtälö ei kerta kaikkiaan ole hyvä.

Mitä itse päättäisit jos sinulle annettaisiin vaihtoehdoksi A) kahden koulun lakkautus B) 100 opettajan ja 100 avustajan vähennys ? Ikävä kyllä vaihtoehtoa C) ei ole ilmaantunut. Viiden miljoonan säästövaade on niin suuri, että vaihtoehtoja ei ole montaa.

Koulujen lakkautuksia vastustavien ongelma on se, että vaikka heillä on erinomaisia perusteita vastustaa suunnitelmia, heidän vastassaan on vielä kaameampi vaihtoehto: koko Vantaan opetuksen laadun dramaattinen huonontuminen, luokkakokojen kasvu ja miljoonien valtionapujen menettäminen. (Valtionavut menetetään, jos opettajia vähennetään, mikä johtaa vielä suurempiin opettajien vähennyksiin.)

Todellinen ongelma on liian suuri leikkausvaatimus opetussektorille Vantaan talous- ja velkaohjelmassa.

3. Jos säästöpäätöksiä ei kokonaan peruta, joku aina kärsii

Vantaan sivistys- ja sos-ter -toimialojen palvelutaso ja hallinto on säästetty jo niin äärimmilleen, että mitään isoja ylimääräisiä kohteita ei sieltä enää ole löydettävissä. Siksi jos säästötavoitteet säilyvät nykyisessä suuruusluokassa, joku taho tulee joka tapauksessa kärsimään. Jos se ei ole Tuomelan tai Hevoshaan oppilaat, eikä opettajien tai avustajien määrä, se on sitten ehkä lastensuojelun palvelutaso, omaishoitajat tai joku muu äänetön ryhmä. Voi käydä niin, että äänekäs vastustus johtaa yhden säästöehdotuksen perumiseen ja toisen etsimiseen. Ja se toinen on ehkä kohdistuu sellaiseen ihmisryhmään, jolla ei ole voimia vastustaa.

Siksi edelleen vastaus kuuluu: leikkausten mittaluokka on liian suuri opetus- ja sos ter -toimialoille ja muutoksen tulisi näkyä laajemmalla tasolla, sitä ei tulisi sysiä yhdestä huonosta kohteesta toiseen. Kannustan koulujen lakkauttamisen vastustajia vaikuttamaan valtuustotasolla niihin päättäjiin, jotka kannattavat nykyisen tasoista leikkauslinjaa ja vastustavat sille esitettyjä vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja nimittäin on olemassa – sellainen on ainakin kuntaveron nostaminen 0,5 prosenttiyksilöllä, mikä lisäisi Vantaan tuloja noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä miljoona per vuosi opetussektorille ja suurin osa perusopetuksen säästöistä voidaan perua.